maanantai 1. heinäkuuta 2013

Tahtomatta tahtoi elämältä enemmän.

Tahdon elämältä niin paljon, että se tuntuu mahdottomalta - mutta ei se ole sitä. Tahdon auringon paistetta, valvottuja öitä, pitkiä halauksia ja aikaisia aamuja. Tahdon juosta sateessa, nauraa mahani kipeäksi, kiljua ulkona ja lukea hyvää kirjaa. Tahdon pitkiä automatkoja, herkkuruokia, kyyneleitä ja hyvää musiikkia. Tahdon rakastua, makoilla vieretysten, huutaa ikävästä ja kävellä yhdessä pitkiä kävelyitä. Tahdon punaisen tukan, Täydellisten Naisten kahdeksannen tuotantokauden ja juosta metsässä. Tahdon laulaa sydämeni pohjasta, nukahtaa keskelle lattiaa ja katsoa elokuvia koko päivän. Tahdon hymyillä koko ajan, tajuta kuka olen ja tietää miksi tulen. Tahdon olla ikuisesti parhaita ystäviä Lempin kanssa, tatuointeja ja jonkun kenen kanssa vaihtaa vanhempina sormuksia. Joten jos joku kysyy minulta tahdonko, niin kyllä - tahdon tahdon tahdon.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti