Kasvoilta on pudonnut kestohymy, kun Oona ja Aleksi kysyy miksi näytän itkeneeltä - "mulla meni roska silmään ja hinkkasin niitä." Ei niiden tarvitse tietää oikeaa syytä, sillä minäkään en ole siitä varma. Nukun yöt huonosti, mutta en välitä siitä. Pää tuntuu raskaalta ja ajatukset matelevat eteenpäin. Koulun alkuun 38 päivää ja innostus alkaa muuttua peloksi mahanpohjassa. Entä jos jään yksin, entä jos en pärjää, entä jos lukio ei olekkaan mun juttu... Epäilen liikaa ja musta tuntuu pahalta. Yritän olla reipas ja miettiä positiivisesti, sillä kaikki menee lopulta hyvin - eikö niin?
Pyöritän puhelimessa toistolla Sallaa, joka laulaa, puhuu ja hymyilee - suosikki video suosikki tytöltä. Onnenkyyneleet nousee silmiini ja musta tuntuu pitkästä aikaa, etten ole täysin arvoton. Alkaa tuntua siltä, että kaikki menee varmasti lopulta hyvin - varmasti varmasti varmasti.
tosi kiva blogi, liityin :)
VastaaPoistahttp://venlamari.blogspot.fi/ käy laittaa blogis osote tohon viimesimpään postaukseen. Valitsen 3 parasta blogia :)
mihin lukioon oot menossa?:-)
VastaaPoista