Lämpimät penkit ja sininen taivas, muuta en tässä kaipaa.

sallan mopoauton läpimät penkit ja nuhainen nenä. äidin syntymäpäivä ja pääsiäislomailua. onnelliset kasvot kun hyppelehdin pitkin käytäviä - jokin tässä tuntuu taas hyvältä. aurinko paistaa siniseltä taivaalta, mummun näkemät joutsenet ja lempin syntymäpäivä. lyhyet yöunet & tove janssonin muumit ja taikatalvi. blu ja jewel kokevat kaikkea riossa ja totean sen olevan vieläkin yksi lempielokuvista & sen omistaminen on parhautta.

asuntoesittely ja saunassa kuuluva musiikki - voisiko tää olla mun tuleva koti? kuvittelen itseni juomaan kahvia terassille hyvän kirjan kanssa. päälläni peitto ja aurinko nousisi pellon takaa, siinä hetkessä multa ei puuttuisi varmasti yhtään mitään.

Jalkojani särkee kävelystä, mutta onneksi en pysähtynyt kertaakaan.

mun jalkani on haavoilla - kuin olisin kävellyt pitkiäkin matkoja. mun elämä on kulkenut lujaa vauhtia eteenpäin, mutta oon pysynyt kyydissä. oon ollut surullinen ja oon ollut iloinen. oon ollut itsevarma ja oon ollut heikko, mutta tässä mä seison. mulle tulee pian kauhee stressi, koska kokeita, mutta tulen selviämään - tiedän sen. eikä mun aina tarvitse olla vahva. on ihan okei välillä itkeä, jos ei tunnu hyvältä. mulla ei oo kiire vaan nautin näistä hetkistä täysillä. mulla on kylmä, mutta sekin on ihan okei - tuntea nimittäin jotain. 

mä aijoin pian vetää liian pienet lenkkikengät jalkaan ja kiskoa hupun tiukasti päähäni. kannustan itseni juoksemaan kaksi kilometriä, vaikka kuinka mun joka solu huutaisi apua, sillä sisimmässäni tiedän, että pystyn siihen. mä pystyn mihin vain.

Mun ongelmat on oikeesti aika pieniä, suhteellisuudentajussani on vain se ongelma.

näytelmäkerhon ensi-ilta tänään!! ja hiukset muuttui torstaina.

hiihtoloman jälkeinen ahdistus oli ja meni - nyt eletään kohti pääsiäislomaa ja nautitaan koulusta jota on kumminkin alle 60 päivää jäljellä. mä mietin päivittäin, mitä jään kaipaamaan yläasteelta ja keksin päivittäin uusia asioita. tiedän, että tulen ikävöimään muutamaa opettajaa ja ystäviä tietysti. tuun ikävöimään meidän porukkaa jonka kanssa ollaan hitsaannuttu yhteen. tulen ikävöimään koulun kelloa joka kertoo koulun loppuvan. tuun ikävöimään käytäviä joissa kiljahdukset kaikuu. tiedän ikävöiväni tiettyjä ihmisiä ja tiettyjä kasvoja, joita en tuu enää koskaan näkemään. tuun ikävöimään mun paikkaa äidinkielenluokassa ja ruotsin opettajan hauskoja juttuja. tuun ikävöimään koulun semikivoja keittäjiä ja talonmiehiä sekä kaikkea muutakin mitä yläaste pitää sisällään. vaikka tää on ollut raskasta, niin silti tähän astisen elämäni parasta aikaa - niin paljon muistoja, itkuja, ihastumisia, naurua, insideläppiä, turhautumista ja ystäviä.