torstai 21. heinäkuuta 2016

Sinä olet kaikki.

Lauantaina, festariteltan alla on kaikki. Samoin kun me maataan Oravaisten hiekkarannalla maanantaina, niin mulla on kaikki. Kun yö vaihtuu aamuun ja mä kävelen takkuisessa tukassa, silmät loistaen ja kasvot hymyyn hyytyen, niin mulla on kaikki. On oranssi taivas, kuten melkein aina aamuyöllä. Melkein lasketaan vain Kruunupyyssä, sinä sanoisit ja minä nauraisin. Jalat kipeinä Pokémonjahdissa, mulla on kaikki. Keskusteluissa takapihan terassilla on paljon asioita, jotka voisi sensuroida, mutta niitä ei tarvitse, sillä meillä on kaikki. 
Ja silti, sinä olet eniten kaikki ja kaikkeus, kun vedät mua lähemmäksi unissasi ja olet vaan juuri sellainen kuin olet. Sinä olet kaikkeni. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti