mieletöntä kadottaa itsensä tuntien keskusteluihin, kalajoen hiekkaan, kaupassa laulamiseen, eteisen lattialla itkemiseen,
vanhalla lastauslaiturilla istumiseen, vähäiseen koulunkäyntiin,
huutonauruun teekupin luona ja roadtrippiin lähimpään mäkkäriin 40
kilometrin päähän maanantai-iltana. käsittämätöntä löytää itsensä
juoksemasta torstai-iltana kello kymmeneltä jonkun luokse vaikka pitäisi
lukea ja kirjoittaa, mutta niin ihminen menee sen edelle - ihminen
menee kaiken edelle. jos joku sanoo tarvitsevansa, niin silloin pitää
olla juuri siinä, tarvittavan lähellä. on ihmeellistä eksyä omassa
sängyssä viideltä aamuyöllä kun ei enää väsytä. huomata olevansa oikein
päin elämässä ja tarttua viimeisiin kesäpäiviin kaikella mitä irti saa. ja vaikka nyt on jo syksy niin olen maalannut hiukseni tummemmaksi ja tanssinut lehtien tavalla. nähnyt upeita auringonlaskuja ja opetellut käyttämään sanoja mieletön uskomaton käsittämätön ihmeellinen. sitä elämä on. mielettömän uskomattoman käsittämättömän ihmeellistä. sellainen sinä olet.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti