tiistai 16. joulukuuta 2014

Minä rakastan sanoja.

Olen tanssinut ja pitänyt siitä. Olen pyörinyt hameessa ja maalannut huuleni punaiseksi. Sinä olet saanut minut nauramaan ja pitämään sinusta yhä enemmän ja enemmän. Elämäni ensimmäinen ooppera ja mikään ei ollut vikana. Olen käynyt lenkillä ja puhunut sydämeni tyhjäksi. Olen puhunut onnesta ja siitä miltä se tuntuu. Miltä tuntuu hymyillä aamusta iltaan. Olen kertonut miltä tuntuu, kun elämä on hyvää.
Minä kirjoitan elämäni ilmaan ja annan tuulen vaihtaa sanajärjestystä jos se haluaa, sillä olen valmis kaikkeen. Muutama päivä joululomaan ja se on ainoa asia, joka saa minut hieman surulliseksi. En vain tahdo, sillä loma tarkoittaa yksinäisyyttä. Loma tarkoittaa, että tämä vuosi on loppumassa. Loma tarkoittaa syntymäpäivää. Minä vanhenen yhden vuoden, enkä taaskaan ole saanut mitänä aikaiseksi. En ole muuttanut elämää, en omaani enkä kenenkään muun. En tiedä mitä minä teen elämälläni.
Minä tykkään kirjoittaa ja muodostaa lauseita. Oikeastaan minä rakastan sitä. Minä rakastan sanoja. Minä haluaisin osata kirjoittaa. Kirjoittaa sellaisia tekstejä jotka muuttaisivat maailman yksi sana kerrallaan - ehkä jonain päivänä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti