lauantai 14. kesäkuuta 2014

Taivas oli rakkaudesta punertava.

Minä olen naurusta kipeä, lomailuun toisinaan jo kyllästynyt. En silti valita, sillä mulla on hyvä juuri tässä. Mä olen leikkinyt isosiskoa viimeiset neljä päivää ja nyt tuntuu vähän oudolta olla yksin - vaikka huomenna mä olenkin jo muualla.
Mun varpaat on jäässä ja ulkona on tuullut koko päivän. Haluaisin sadetta, jotta voisin tanssia siinä sydämeni kyllyydestä. Haluaisin myrskyn, jota voisin ihailla. 
Yhtenä iltana taivas oli rakkaudesta punertava.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti