perjantai 11. huhtikuuta 2014

Leikitään hetki ettei mua ole.

Mulla on hetkiä jolloin en halua olla olemassa, en halua olla minä. Musta tuntuu välillä niin pahalta - mä olen hukkumassa. Mä uppoan huutamatta apua. Mä eksyn kysymättä tietä. Mä tipun etsien jotain mistä saan otteen. Mä katoan kenenkään huomaamatta. Mä olen ikuisuus ja ikuisesti olemassa, en vaan aina jaksa. Leikitään hetki ettei mua ole.
Vissaveden lenkki pimeän saapuessa. Haukkuvat koirat ja Pauliina. Pauliina on mun valoni ja rohkeuteni siellä pimeässä. Pauliina on hyvä ystävä, niin kuin mun muutkin ystävät. Minä pyydän neiti aurinko ja rouva kesä, tulkaa pian takaisin. Minä kaipaan palaneita jalkapohjia ja elämistä. Kesä on täynnä suunnittelemattomia suunnitelmia – haluan vain elää enemmän kuin ikinä. Haluan olla paras mahdollinen versio minusta. Kukaan ei saa pidellä minusta kiinni. Minä aion oppia lentämään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti